ISAAC HALE VASTUSTI KIIVAASTI TYTTÄRENSÄ SULHASVALINTAA - NIINPÄ HE KARKASIVAT ...
... vaimoni isän perhe vastusti hyvin paljon naimisiinmenoamme. Siksi minun oli välttämätöntä viedä morsiameni muualle ...
Joseph Smith - historia 1:58
Vaikka [Susquehannan] laaksoon ilmaantui pian puuseppiä, kutojia, seppiä, ja muita käsityöläisiä, Isaac Hale [1763-1839] vietti suurimman osan ajastaan toimien muissa uudisasukkaille tarjolla olevissa merkitsevissä ammateissa - metsästyksessä ja kalastuksessa. Lihasta itse asiassa tuli tärkeä valuutan muoto alueella; kun Isaac Hale ja Nathaniel Lewis asettuivat laaksoon asumaan, 'he vaihtoivat lihaa aputöihin tiloillaan', ja niinpä muodostui 'tavaksi antaa karjaa eli "vaihtotavaraa" maksuksi työstä'. (124) Noina varhaisina asutusvuosina Isaac Hale saattoi hyvinkin olla mallina Nathaniel (Natty) Bumppolle, 'Nahkasukalle',
Kun Cooper julkaisi romaaninsa, riistaa oli jo vaikeampi löytää ja Isaacin ammatista oli suurelta osin tullut romantisoitu menneisyyden elinkeino. Vieläkin ihannoidumpaa kaukaista muistoa se oli Isaacin pojan Davidin kirjoittaessa isänsä ammatista 1870-luvun alkupuolella. David muistutti, että hänen isänsä nimenomaan asettui Susquehannajoen laaksoon alueen tarjoamien metsästysmahdollisuuksien vuoksi.
Joseph Smith - historia 1:58
 |
| Susquehanna |
James Fenimore Cooperin romaanissa The Pioneers; Or, The Sources of the Susquehanna [teoksen suomennos: Nuori kotka ja vanha metsästäjä], joka muisteli elämää suurempaa, hirvennahkaan puettua sankarillista metsästäjää, jonka lähimpiä ystäviä olivat intiaanit. Vaikka romaani ilmestyi vuonna 1823, maa, talot, ja ihmiset Cooperin kuvaamassa 1790-luvun kylässä kertovat myös elämästä varhaisessa Willingborough'ssa.
 |
| Zdenek Burian: Nathaniel Bumppo ja Chingachgook |
Kun Cooper julkaisi romaaninsa, riistaa oli jo vaikeampi löytää ja Isaacin ammatista oli suurelta osin tullut romantisoitu menneisyyden elinkeino. Vieläkin ihannoidumpaa kaukaista muistoa se oli Isaacin pojan Davidin kirjoittaessa isänsä ammatista 1870-luvun alkupuolella. David muistutti, että hänen isänsä nimenomaan asettui Susquehannajoen laaksoon alueen tarjoamien metsästysmahdollisuuksien vuoksi.
Olipa se Isaacille ensisijaisin tai hänelle sopivin ammatinvalinta, hän 'oli suuri metsästäjä, ja sai elantonsa pääasiassa hankkimalla riistaa'. (125) Koska laakso oli ollut Amerikan alkuperäiskansojen metsästysmaita, Isaac Halen ammatti toi hänet välittömään kilpailuasetelmaan alueen intiaanikylien kanssa. Kuitenkin se myös asetti hänet paikallisten Amerikan alkuperäisasukkaiden rinnalle, koska he pitivät häpeällisenä, jos mies teki maataloustyötä - miesten odotettiin metsästävän ja kalastavan. (126)
 |
| Isaac ja Elizabeth Halen uudelleenrakennettu koti Harmonyssa, Pennsylvaniassa |
David [Emman veli] muisteli isänsä kaataneen suurimman osan riistasta syksyllä, 'kun se oli lihavimmillaan', saaden noin 100 peuran saaliin vuosittain sekä karhuja, hirviä ja pienempiä eläimiä niiden ohella. Leikattuaan lihat suikaleiksi, hän pinosi ne kerroksittain pitkiin, kapeisiin koivusta tai vaahterasta valmistamiinsa kaukaloihin, aivan kuten hänen intiaaninaapurinsakin tekivät. Tämän työtavan hän luultavasti oli oppinut heiltä. Hän peitti lihat paikallisesti kerätyllä suolalla, estääkseen lihan pilaantumasta ja kasasi päälle painavia kiviä pitämään ne paikallaan kunnes lumi peittäisi maan ja hän voisi lumihankia pitkin vetää lihaa täynnä olevat kaukalot metsien läpi.
Vaikka suurin osa Halen lihoista vietiin joen alajuoksulle matkaavissa proomuissa Philadelphian markkinoille tai vietäväksi Eurooppaan, hänen oma perheensä sai myös nauttia riistasta omassa pöydässään. (127) Testamentissaan Isaac Hale antoi pojilleen ohjeet turvata perheen äidin elanto, erityisesti mainiten heidän velvollisuutensa 'huolehtia ... Elizabeth Halesta [1767-1842] ystävällisellä, hyvinvointia ylläpitävällä ja asianmukaisella tavalla hänen elämänsä aikana, hankkien hänelle lihaa ja juotavaa, huolehtien pesusta & majoituksesta, kohdellen sopivasti ja säädyllisesti henkilöä, joka niin suuressa määrin ansaitsee hellää hoitoa'. (128) Hale oli huolehtivainen aviomies loppuun saakka.
Mark L. Staker
 |
| Zdenek Burian: Rannalla |
Artikkelilainaukseen sisältyvät viitteet (numerointi on alkuperäisen tekstin mukainen):
(124) Claxton Coryell, Stanley ja Betty Claxton 2005: Skinner Family History. N.p.: Stanley and Betty Coryell, 11; Roehm: Letters of George Catlin and His Family, 11; ja Blackman: History of Susquehanna County, 130.
(125) Blackman, Emily C. 1873: History of Susquehanna County, Pennsylvania, from a Period Preceding its Settlement to Recent Times. Philadelphia: Claxton, Remsen, ja Haffelfinger, 103.
126. Perkins, Mrs. George A. 1870: Early Times on the Susquehanna. Binghamton: Malette & Reid, 20–21.
(127) Blackman, History of Susquehanna County, 90–91, 103–04; Peck, George: Life and Times, 67–68; Chaffee: History of the Wyoming Conference of the Methodist Episcopal Church, 45–46; John M. Duncan, John M. 1823: Travels Through Part of the United States and Canada in 1818 and 1819. Glasgow: Hurst, Robinson, and Company, 86, 189; J. M. Skaggs, J. M. 1986: Prime Cut: Livestock Raising and Meatpacking in the United States 1607–1983. College Station: Texas A&M University Press, 13–14, 16–18.
(128) Anderson, Mary Audentia Smith 1929: Ancestry and Posterity of Joseph Smith and Emma Hale. Independence, Mo.: Herald Publishing House, 303.
(124) Claxton Coryell, Stanley ja Betty Claxton 2005: Skinner Family History. N.p.: Stanley and Betty Coryell, 11; Roehm: Letters of George Catlin and His Family, 11; ja Blackman: History of Susquehanna County, 130.
(125) Blackman, Emily C. 1873: History of Susquehanna County, Pennsylvania, from a Period Preceding its Settlement to Recent Times. Philadelphia: Claxton, Remsen, ja Haffelfinger, 103.
126. Perkins, Mrs. George A. 1870: Early Times on the Susquehanna. Binghamton: Malette & Reid, 20–21.
(127) Blackman, History of Susquehanna County, 90–91, 103–04; Peck, George: Life and Times, 67–68; Chaffee: History of the Wyoming Conference of the Methodist Episcopal Church, 45–46; John M. Duncan, John M. 1823: Travels Through Part of the United States and Canada in 1818 and 1819. Glasgow: Hurst, Robinson, and Company, 86, 189; J. M. Skaggs, J. M. 1986: Prime Cut: Livestock Raising and Meatpacking in the United States 1607–1983. College Station: Texas A&M University Press, 13–14, 16–18.
(128) Anderson, Mary Audentia Smith 1929: Ancestry and Posterity of Joseph Smith and Emma Hale. Independence, Mo.: Herald Publishing House, 303.
 |
| Zdenek Burian: Vanha metsästäjä. |
Lähde:
Staker, Mark L. 2015: Emma Hale Smith; Isaac and Elizabeth Hale in their Endless Mountain Home.
Verkkosivulla https://www.josephsmithjr.org/index.php/history/emma-hale-smith/216-isaac-and-elizabeth-hale-in-their-endless-mountain-home?showall=1
Koko artikkeli: Staker, Mark L. 2014: Isaac and Elizabeth Hale in their Endless Mountain Home. Mormon Historical Studies. Vol 15, nro 2 (kevät 2014). Mormon Historical Sites Foundation, 1-105.
Mark Lyman Staker on vanhempi tutkija Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiaosastolla. Hän sai kulttuuriantropologian tohtorin arvon Floridan yliopistossa. Yli viidentoista vuoden ajan Mark on ollut mukana historiallisten kohteiden restauroinnissa ja myöhempien aikojen pyhien 1800-luvun kokemusten esille tuomisessa. Hän sai mormonien historiaa käsittelevästä erinomaisesta artikkelista annettavan J. Talmage Jones palkinnon Mormonin History Association seuralta, ja hän on ollut mukana rakentamassa lukuisia museonäyttelyitä.
Staker, Mark L. 2015: Emma Hale Smith; Isaac and Elizabeth Hale in their Endless Mountain Home.
Verkkosivulla https://www.josephsmithjr.org/index.php/history/emma-hale-smith/216-isaac-and-elizabeth-hale-in-their-endless-mountain-home?showall=1
Koko artikkeli: Staker, Mark L. 2014: Isaac and Elizabeth Hale in their Endless Mountain Home. Mormon Historical Studies. Vol 15, nro 2 (kevät 2014). Mormon Historical Sites Foundation, 1-105.
Mark Lyman Staker on vanhempi tutkija Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiaosastolla. Hän sai kulttuuriantropologian tohtorin arvon Floridan yliopistossa. Yli viidentoista vuoden ajan Mark on ollut mukana historiallisten kohteiden restauroinnissa ja myöhempien aikojen pyhien 1800-luvun kokemusten esille tuomisessa. Hän sai mormonien historiaa käsittelevästä erinomaisesta artikkelista annettavan J. Talmage Jones palkinnon Mormonin History Association seuralta, ja hän on ollut mukana rakentamassa lukuisia museonäyttelyitä.
Kuvaleikkeet (tämän sivun ylin ja postaustekstin alin kuva):
Tämän sivun ylin ja postaustekstin alin kuva ovat elokuvasta "Joseph Smith: The Prophet of the Restoration". churchofjesuschrist.org