SIVISTYKSESTÄ - EMMA HALE SMITH

Emma Hale Smithin synnyinseutua: Susquehanna-joen Great Bend (iso mutka) - The Port Folio aikakauslehti, Philadelphia, huhtikuu 1811.

Halen perhe oli paikallisten mittapuiden mukaan hyvässä asemassa oleva ja yksi piirikunnan varakkaista perheistä. Moni Emman veljistä palveli paikallisissa poliittisissa tehtävissä, käyttäen arvossa pidettyä sananvaltaa yhteisössään. On olemassa aihetodisteita siitä, että Emma kävi noin mailin [n. 1,6 km] päässä länteen hänen kodistaan sijaitsevaa, täydentävää opetusta antavaa tyttöjen koulua, jossa ruotsalainen koulumestari (joka väitti olevansa kuninkaallista sukua) opetti tytöille akateemisia aineita muissa kouluissa perinteisesti opetettavien aineiden, kuten kirjontamalliliinan ompelun, tekstiilityön ja kodinhoitotaitojen lisäksi. Emma todennäköisesti oppi jonkinverran latinaa, eurooppalaista kirjallisuutta, vaativampaa matematiikkaa ja ehkä filosofiaa. [I] 
Myöhemmin hän toimi koulunopettajana.[II]

Emma oli syvästi huolissaan käännösprojektin onnistumisesta. Hänen osallistumisensa kirjurintyöhön oli ratkaisevaa käännöksen alkuvaiheessa, ja hänen kuvauksensa tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan siihen, kuinka tämä ihme avautui julki päivä päivältä. Maalaus: Robert Pack. (BMC KnoWhy nro 386)

Muut nuoret naiset hänen laaksossaan kuvasivat päiväkirjoissaan kiinnostustaan nuoria miehiä kohtaan ja käyttivät suuren osan ajastaan puolison etsintään ja seurusteluun. Tähän sisältyi pitkiä kävelymatkoja, kuuntelemaan pianokonsertteja naapureiden kodeissa, vierailuja paikallisiin tavernoihin, joihin tuotiin näytteille leijonia ja muita eksoottisia eläimiä. Kiertävästä taidenäyttelystä saattoivat myös nauttia ne, joilla oli varaa kohtuuttoman korkeaan yhden dollarin sisäänpääsymaksuun. Lyhyesti sanoen, Emma varttui hienostuneessa elinympäristössä, suhteellisen huolettomissa oloissa ja arvostetussa asemassa. Hän oli kuitenkin hartaasti uskonnollinen ja häntä pidettiin erityisen hyväluonteisena ja korkean moraalin omaavana. Hänen perheensä palvoi häntä ja hänen naapurinsa ihailivat häntä. Kaksi hänen sisaristaan nimesi tyttärensä hänen mukaansa: Roxy Emma Wasson ja Emma Diantha Morse. [I]

Heinäkuuhun 1839 mennessä sadat pyhät olivat leiriytyneinä telttoihin ja vankkureihin Mississipin itäpuolella Commercessa - - Sääsket purivat monia kirkon jäseniä, ja he sairastuivat vakavasti malariaan ja muihin tauteihin - - Joseph ja Emma Smith ottivat hirsitaloonsa niin monta hoidettavaa, että profeetta luovutti vuoteensa ja nukkui ulkona teltassa. (Kirkon presidenttien opetuksia - JS, s. 397)
Emman huolenpito lukemattomista sairaista ja kodittomista pyhistä, kuin myös Josephin suurperheestä - vanhemmista, veljistä ja sisarista, veljien ja sisarten tyttäristä ja pojista - on unohtumattoman koskettavaa historiaa (Gracia Jones, Ensign 8/1992).
Maalaus: Theodore S. Gorka.

Emman ehkä suurimpana vahvuutena oli hänen kykynsä luopua aineellisesta mukavuudesta oikeaksi uskomansa asian vuoksi. [I]

Emma Smith sai tehtävän koota laulukirja (OL:25:12). Kirja julkaistiin vuonna 1835. Siinä oli 90 laulua ja se oli painettu taskuun sopivaan kokoon. Emma kokosi toisen laulukirjan Nauvoossa vuonna 1841. Siinä oli 304 laulua. Laulukirjoissa oli ainoastaan sanat, pyhät valitsivat sopivia tuttuja melodioita, joilla laulut laulettiin. (Lähde: Hymns)

Täältä voit katsoa Emman laulukirjaan liittyvän videon (englanninkielinen).

Kuvat: 1835-laulukirjan kansilehti (Hymns), Emma kokoamistyössään (maalaus: Liz Lemon Swindle).

Hän [Emma Hale] kasvoi naiseksi maaseutumaisemassa, maatilaelämän töissä ja tapahtumissa Susquehannajoen rannoilla. Hän oli etevä hevosten käsittelijä ja kanoottimelonta joella sujui häneltä leikiten. Hän oli kohtalaisen hyvä opiskelija sen ajan yleisissä kouluissa, sekä taitava laulaja ja hänellä oli hienostunut ääni. Hänellä oli erinomainen ruumiinrakenne, suoraryhtinen ja keskivertoa pitempikasvuinen, ominaisuuksia, jotka vahvasti ilmeisinä ja yhdistyneinä hänen sydämensä hyvyyteen ja loistavaan fyysiseen kehitykseensä herättivät sekä ihailua että kunnioitusta. [III]

Emma Smith ja Joseph Smith Jr ym. Apuyhdistyksen perustamiskokouksessa 17.3.1842. Maalaus: Paul Mann.

Lähteet:
[I] Understanding Emma Smith's Life. Mark L. Stakerin haastattelu 9.7.2012. Blogisivustolla Women in the Scriptures. Saatavissa osoitteessa: https://www.womeninthescriptures.com/2012/07/understanding-emma-smiths-life-by-mark.html.
[II] Mark L. Staker: “‘A Comfort unto My Servant, Joseph’: Emma Hale Smith (1804–1879),” teoksessa Richard E. Turley Jr. and Brittany A. Chapman, eds., Women of Faith in the Latter Days, Volume One, 1775–1820. Salt Lake City: Deseret Book, 2011, s. 345, 349.
[III] Kennedy, Inez A. 1893: Recollections of the pioneers of Lee County, 96-97
http://livinghistoryofillinois.com/pdf_files/Recollections%20of%20Pioneers%20from%20Lee%20County,%20Illinois,%201893.pdf

Lisäluettavaa:
Staker, Mark L. 2015: Emma Hale Smith; Isaac and Elizabeth Hale in their Endless Mountain Home.
Verkkosivulla https://www.josephsmithjr.org/issac-and-elizabeth-hale-in-their-endless-mountain-home/
Koko artikkeli: Staker, Mark L. 2014: Isaac and Elizabeth Hale in their Endless Mountain Home. Mormon Historical Studies. Vol 15, nro 2 (kevät 2014). Mormon Historical Sites Foundation, 1-105.

Mark Lyman Staker on vanhempi tutkija Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiaosastolla. Hän sai kulttuuriantropologian tohtorin arvon Floridan yliopistossa. Yli viidentoista vuoden ajan Mark on ollut mukana historiallisten kohteiden restauroinnissa ja myöhempien aikojen pyhien 1800-luvun kokemusten esille tuomisessa. Hän sai mormonien historiaa käsittelevästä erinomaisesta artikkelista annettavan J. Talmage Jones palkinnon Mormonin History Association seuralta, ja hän on ollut mukana rakentamassa lukuisia museonäyttelyitä.