SURUSTA JA SELVIÄMISESTÄ - EMMA HALE SMITH BIDAMON
 |
| Emma Smith: My Story. Candlelight Media Group - elokuva. |
"29.6.1844 (1) [Nauvoo-kartanon ruokasalin] oven avautuessa profeetan vaimo [Emma] astui sisään kahden avustajan kanssa. Hän eteni muutaman askeleen Hyrumin ruumista kohti, pyörtyi ja kaatui lattialle. Hänen ystävänsä nostivat hänet ylös ja antoivat hänelle vettä, mutta hän pyörtyi uudelleen ja kannettiin ulos tiedottomana.
Carthagessa tapahtuneen marttyyrikuolemansa jälkeen Josephin ja Hyrumin ruumiit olivat nähtävillä pyhien kartanossa. On arvioitu, että yli kymmenentuhatta ihmistä kävi katsomassa Josephin ja Hyrumin ruumiita sinä päivänä. Nauvoo-kartano. Kuva: Harold B. Lee -kirjasto
Kuusi kertaa hän yritti nähdä ruumiit ja kuusi kertaa hänet vietiin pois kahden avustajansa käsivarsilla. … Noin kymmenen minuutin kuluttua … profeetan vaimo tuli jälleen huoneeseen, kahden avustajan välissä, puoliksi pyörtyneessä tilassa.* Hän lähestyi Hyrumin ruumista ja koska tiesin kylmän, kuolleen ruumiin koskettamisen rauhoittavan vaikutuksen ihmishermostoon, otin hänen kätensä ja asetin sen Hyrumin otsalle ja hetkessä hänen voimansa palasi. Hän kuiskasi matalalla äänellä jotakin, mitä en kuullut, hänen silmänsä avautuivat ja hän sanoi ystävilleen:
Emma eli lähes kolmekymmentäviisi vuotta profeetta-miehensä marttyyrikuoleman jälkeen. Hän kuoli 30. huhtikuuta 1879 seitsemänkymmentäviidentenä vuonnaan. Viimeisinä elinvuosinaan häntä rakastettiin suuresti, ja hänen elämänsä viimeisinä tunteina häntä hoitivat perheen jäsenet Louis Bidamon, Julia, Joseph III (5), ja Aleksander. Aleksanderin mukaan Emma näytti vaipuvan pois, mutta sitten hän nousi ja ojensi kätensä ja sanoi: "Joseph! Joseph!" Vaipuessaan jälleen Aleksanderin käsivarrelle, hän puristi kätensä rintaansa vasten, ja niin hänen henkensä oli poissa. Sekä Aleksander että Joseph ajattelivat, että hän kutsui poikaansa Josephia, mutta myöhemmin Alexander sai lisää ymmärrystä tähän tapahtumaan:
 |
| In Emma's Footsteps. Candlelight Media Group - elokuva |
'Nyt voin mennä katsomaan häntä; olen nyt vahva'. Hän käveli yksin aviomiehensä vuoteen luokse, polvistui, asetti kätensä hänen kasvojensa ympärille ja vajosi hänen ruumiinsa päälle. Yhtäkkiä suru löysi purkautumistiensä ja huokaukset ja valitukset ja sanat ja vaikeroinnit täyttivät huoneen. 'Joseph, Joseph,' hän sanoi, 'oletko sinä kuollut ? Ovatko salamurhaajat ampuneet sinut ?' Hänen lapsensa, luvultaan neljä, kokoontoivat itkevän äitinsä ympärille ja murhatun isänsä kuolleen ruumiin ympärille ja suru, jota sanat eivät pysty kuvaamaan, näytti valtaavan koko ryhmän. Hän jatkoi puhettaan hiljaisella äänellä, mutta yksikään sanoista ei ollut kuuluva, paitsi ne jotka olen kirjannut muistiin." (2)
B. W. Richmond, lääkäri
B. W. Richmond, lääkäri
*Suom. huom.: Emma oli raskaana tuolloin. David Hyrum syntyi 17.11.1844.
Emma Smith: My Story. Candlelight Media Group - elokuva.
"En ole koskaan elämässäni nähnyt naista, joka kykenisi kestämään kaikenkaltaista uupumusta ja kärsimystä, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta vuoteen, järkähtämättömällä rohkeudella, määrätietoisuudella ja kärsivällisyydellä, niinkuin hän on tehnyt; sillä minä tiedän sen mitä hänen on pitänyt kestää – hänet on sysätty epätietoisuuden merelle – hän on kohdannut vainojen myrskyt, taistellut ihmisten ja paholaisten raivoa vastaan, mikä olisi kukistanut miltei kenet tahansa naisen. Voi olla, että monien on vielä kohdattava samaa – rukoilen Jumalaa, että näin ei tapahtuisi; mutta jos niin kävisi, saakoot he suosiollisia ominaisuuksia oman aikansa mukaisesti, niinkuin on tapahtunut hänen kohdallaan." (3)
Lucy Mack Smith (1775-1856), Emman anoppi
 |
| Emma Smith: My Story. Candlelight Media Group - elokuva. |
"Minut kasvatettiin hänen kodissaan, ja minä tiedän, millainen nainen hän oli ... Hän oli hyvin tasapainoinen ihminen, en koskaan kuullut hänen puhuvan epäystävällisesti tai korottavan ääntään vihaisena tai riitaisena ... Hän oli olemukseltaan kuin kuningatar, ilman kuningattaren pöyhkeyttä. Jalo nainen, osoitti lähimmäisenrakkautta kaikille ja eli sen mukaisesti, rakasti ja oli rakastettu." (4)
Charles Bidamon (1864-1944), Emman kasvattilapsi
Charles Bidamon (1864-1944), Emman kasvattilapsi
 |
| Emma Hale Smith Bidamon - valokuva ennen hänen kuolemaansa 1979 (via Women in the Scriptures) ja hänen viimeinen kotinsa, Nauvoo-talo, Mississippi-joen rannalla (history.churchofjesuschrist.org). |
 |
| "Missä ovat kaikki muut minun lapseni". Maalaus: Julie Rogers, via josephsmithjr.org. |
"Sisar Elizabeth Revel, Emman sairaanhoitaja, selitti, että muutamaa päivää aiemmin Emma oli kertonut hänelle Josephin tulleen luokseen näyssä, sanoen: 'Emma, tule mukaani, on aika tulla minun mukaani.' [sisar Revel] kertoi Emman sanoneen: 'Minä puin hilkkani ja huivini päälleni ja lähdin hänen mukaansa - en ajatellut siinä olevan mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Menin hänen kanssaan kartanoon, ja hän saattoi minua läpi tämän kauniin kartanon, esitellen sen kaikki huoneet.' Ja yksi huone oli lastenhuone. Siinä lastenhuoneessa oli lapsi kehdossa. Hän [Emma] sanoi: 'Tunsin oman lapseni, Don Carlosin, joka otettiin pois minulta.' Hän syöksähti lasta kohti, sulki lapsen syliinsä ja itki ilosta lapsen vuoksi. Kun Emma toipui tästä kokemuksesta riittävästi, hän kääntyi Josephin puoleen ja sanoi: 'Joseph, missä ovat kaikki muut minun lapseni.' Hän [Joseph] sanoi hänelle: 'Emma, ole kärsivällinen, niin sinä tulet saamaan kaikki lapsesi.' Sitten hän [Emma] näki hänen [Joseph] vierellään kirkkaan hahmon, nimittäin Herran Jeesuksen Kristuksen." (6)
 |
| Emman suosikkikukka oli syreeni ja keittiön oven vierille istutetun valtaisan syreenimäärän tarkoituksena oli myös peittää vanhan talon lohkeilevaa maalipintaa.(7) |
Lähdeviitteet:
(1) Ks. myös Joseph ja Hyrum Smithin kuolemaa käsittelevä Opin ja liittojen luku 135.
(2) B. W. Richmondin n. 10 vuotta tapahtuman jälkeen [1850-luvun puolivälissä] kirjoittama käsikirjoitus, joka julkaistiin Chicago Times -lehdessä v 1864, sitten Deseret News -lehdessä 1875 ja vielä Millennial Star -lehdessä, 24. tammikuuta 1876, vol 38, nro 4 s. 51. Viime mainittu on saatavissa osoitteessa http://cdm15999.contentdm.oclc.org/cdm/ref/collection/MStar/id/24929.
(2) B. W. Richmondin n. 10 vuotta tapahtuman jälkeen [1850-luvun puolivälissä] kirjoittama käsikirjoitus, joka julkaistiin Chicago Times -lehdessä v 1864, sitten Deseret News -lehdessä 1875 ja vielä Millennial Star -lehdessä, 24. tammikuuta 1876, vol 38, nro 4 s. 51. Viime mainittu on saatavissa osoitteessa http://cdm15999.contentdm.oclc.org/cdm/ref/collection/MStar/id/24929.
(3) The Joseph Smith Papers: Lucy Mack Smith, History, 1845, sivu 190. Saatavissa osoitteessa http://www.josephsmithpapers.org/paper-summary/lucy-mack-smith-history-1845/198. Myös Anderson, Lavina Fielding, toim. 2001: Lucy’s Book, A Critical Edition of Lucy Mack Smith’s Family Memoir. Salt Lake City: Signature Books, 503.
(4) Charles E. Bidamonin kirje L. L. Hudsonille, 10. 8. 1940. RLDS (nyk. Community of Christ) -kirkon arkisto. Lainattu teoksessa Newell, Linda K. ja Avery, Valeen T. 1994: Mormon Enigma: Emma Hale Smith. Toinen painos. Champaign, Il.: University of Illinois Press, 276.
(4) Charles E. Bidamonin kirje L. L. Hudsonille, 10. 8. 1940. RLDS (nyk. Community of Christ) -kirkon arkisto. Lainattu teoksessa Newell, Linda K. ja Avery, Valeen T. 1994: Mormon Enigma: Emma Hale Smith. Toinen painos. Champaign, Il.: University of Illinois Press, 276.
(6) Jones, Gracia N. 1992: My Great-Great-Grandmother, Emma Hale Smith. Ensign, elokuu 1992. Lainatun tekstin sisältämä viite 27: Alexander Hale Smith, sermon given 1 July 1903, Bottlineau, North Dakota.
(7) Newell, Linda K. ja Avery, Valeen T. 1994: Mormon Enigma - Emma Hale Smith. Champaign, IL: University of Illinois Press, s. 279.